
Viron
perinnelaivojen yhdistys kutsuu seikkailuun historiallisilla
vesikulkuneuvoilla. vanhoilla vesiteillä tutustut viron historiaan ja luontoon
aivan uudesta näkökulmasta.
Viron
luonto- ja perinnelaivamatkojen projekti tarjoaa
seikkailumahdollisuuksia kaikille vanhoista vesikulkuneuvoista ja
luontomatkailusta kiinnostuneille. Eri aikakausina Viron rannikolla
ja sisävesillä käytössä olleilla
kulkuneuvoilla veneillään luonnonkauniin Viron joilla,
laivanrakennus- ja kalastusperinteestä kuuluisien Peipsin ja
Võrtsjärven rannoilla ja Riianlahden ja Itämeren
luodoille ja pikkusaarille. Tule tutustumaan siihen Viroon, jota
perinteisillä matkailureiteillä ei näe. Osallistumalla
talkooleireihin ja laivanrakennuspajoihin perehdyt samalla muinaisten
vesikulkuneuvojen perinteeseen. Myös paikallinen kulttuuri
esittäytyy matkoilla koko kirjossaan aina Peipsin vanhauskoisten
kylistä Itämeren rantaruotsalaisten muinaisiin
asuinalueisiin.
Viron
perinnelaivamatkailua kehittävässä projektissa on
mukana kuusi järjestöä, joista jokainen vastaa yhden
perinteisen ansiokkaan vesikulkuneuvon säilyttämisestä
ja sen toiminnan kehittämisestä. Yhdessä järjestöt
yrittävät tarjota mahdollisimman monipuolisia elämyksiä
kaikille luonnonystäville ja perinnelaivoista kiinnostuneille.
Järjestöjen tehtävä on myös huolehtia Viron
perinnelaivojen säilyttämisestä.
Emajoki
historiallisella hansalotjalla
Peipsin
lotja on historiallinen vesikulkuneuvo 1300-luvulta, jota käytettiin
hansaliiton ajoista aina toiseen maailmansotaan asti
rahtiliikenteessä reitillä Peipsi-Emajoki-Võrtsjärvi.
Emajoen lotjaseuran laivapuuseppien tekemä 12-metrinen jämäkkä
klinkkerilaudoitettu purjelaiva valmistui vuonna 2005. Se aloittaa
matkailijoiden palvelemisen historiallisilla kauppareiteillä
tulevana veneilykautena.
Lotjan
kyytiin mahtuu 30 risteilyvierasta, kurssi Tartosta otetaan Emajokea
pitkin joko itään tai länteen. Reitin määränpääksi
voi valita mm. Peipsin vanhauskoisten kylät, järven
lounaispäässä sijaitsevan Setomaan, Emajoen Suursuon
tai Alam-Pedjan Luonnonsuojelualueen, joka on monille tuttu Viron
luonnonsäätiö ELF:n järjestämistä
talkooleireistä.
Hansakaupunki
Tartossa voi tutustua oppaan johdolla vanhoihin kirkkoihin,
kaupunginmuurin raunioihin ja museoihin. Kaupungin reunalla sijaitsee
Emajoen Lotjaverstas, jossa laivapuusepät esittelevät ja
opettavat utelialle mm. köydenpyöritystä, laudan
taivuttamista ja taontaa. Paikan päällä voi myös
seurata seuraavan Peipsin lotjan valmistumista.
Võrtsjärvi
kalella purjehtien
Kale
on perinteinen Võrtsjärven purjetroolari. Viehättävät
huvi- ja kalastusveneet kalet olivat maineensa huipulla vuosien
1930-1970 välisenä aikana. Nykyisin kaleja edustaa Virossa
vain yksi vene, 12 metriä pitkä 25 risteilyvierasta
kannelle ottava “Paula”, jonka köli on laskettu vuonna 2005.
Purjehtivan risteilyaluksen on tehnyt paikallinen laivapuuseppä
Väinö Leiaru.
Aamuvirkut
voivat lähteä kalalle paikallisten kalastajien mukaan ja
kuunnella tarinoita troolauksesta, joka on nykyisin kielletty
järvellä. Ruoaksi matkalla nautitaan tietenkin nuotiolla
paistettua kalaa. Kapteeni vie halukkaat myös Limnologian
asemalle ja Järvimuseoon, huvimatkalle Tondisaarelle tai
retkelle kalastajakyliin, joissa esitellään perinteistä
veneenrakennusta.
Soomaan
joet haapiosta käsin
Maailman
vanhimpiin vesikulkuneuvoihin lukeutuva haapio on yhdestä puusta
veistetty vene, ilmeisesti myös kaikkien nykyisten puuveneiden
esi-isä. Haapioita (haavasta hakattuja veneitä) käytettiin
Pärnujoella ja muilla Viron joilla jo kiviaikana. Muinaisen
metsäkansan vesikulkuneuvon rakentamisen ja käytön
perinne on säilynyt meidän päiviimme asti Soomaalla,
jossa kevättulvat ovat “viides vuodenaika”. Kaikki vieraat
ovat tervetulleita lyhyille tai pitkille haapioretkille Soomaan
kansallispuiston joille. Haapion tekemisestä kiinnostuneille
järjestetään vuosittain kokeneiden haapiomestareiden
vetämiä haapiontekoleirejä. Päivän
päätteeksi luonnonystävä voi rentoutua aidossa
savusaunassa ja levätä parvekkeella.
Rantaruotsalaisten
jaalalla riianlahden saarille
Jaala
on perinteinen rantaruotsalaisten (Viron länsirannikolla ja
saarilla aina 1200-luvulta vuoteen 1944 asunutun vähemmistö)
purjealus. Ruhnun (Runö) saaren asukkaiden tiedetään
käyttäneen sulavalinjaisia jaaloja hylkeenpyyntiin ja
kauppamatkoihin vuosien 1860-1920 välisenä aikana. Tällä
hetkellä Viron ainoa kaksimastoinen jaala seisoo ankkurissa
kummittelevasta piispanlinnastaan kuuluisan Haapsalun satamassa.
Jaalan miehistö odottaa risteilyvieraita matkalle Riianlahdelle
ja sen saarille, tutustumaan rantaruotsalaisten vanhoihin
asuinalueisiin ja nauttimaan Itämeren lumoavasta ja
ainutlaatuisesta luonnosta. Rantaruotsalaisten museossa Haapsalussa
kerrotaan rantaruotsalaisten tarina ja annetaan katsaus jaalan
historiasta.
Moottoripurjevene
“Ernst Jaakson”
Kolmimastoinen
35 metriä pitkä ja 8 metriä leveä rahtilaiva
“Ernst Jaakson” on Baltian suurimpia kaltaistensa joukossa.
Moottoripurjevene rakennettiin toisen maailmansodan kynnyksellä
vuosina 1937-1939 ja se seilasi suurimman osan nuoruudestaan
ulkomailla. Nyt, yli puoli vuosisataa myöhemmin, se on tuotu
kunnostettavaksi Sõrun satamaan Hiidenmaalle, jossa on Viron
ainoa puulaivojen restaurointikeskus. Vieraat ovat sydämellisesti
tervetulleita Sõruun. Laivapuusepät vastaavat mielellään
kaikkiin kysymyksiin ja näyttävät vierailijoille,
miten vanhoja aluksia kunnostetaan. Perinnelaivojen ystäviä
odottaa myös Sõrun merimuseo ja luonnonkaunis Hiidenmaa.
Merirosvoretkelle
kaljaasilla
Kaksimastoinen
kaljaasi “Iris” on Viron vanhin ja suurin meidän päiviimme
saakka säilynyt purjelaiva. Vuonna 1945 valmistuneen
puurunkoisen rahtilaivan pituus on 20 metriä ja uppoama 122
tonnia. Laiva rakennettiin puun kuljettamiseen Itämerellä.
Nykyisin majesteettinen purjelaiva seilaa Itämerellä
Suomesta Tanskaan. Laivan voi tilata yhdeksi tai useammaksi päiväksi
maksimissaan 36 hengen seurueelle. Reitin varrelle jäävät
Viron saaret sekä Ahvenanmaa ja Gotlanti.
|