Viron perinnelaivojen yhdistys kutsuu seikkailuun historiallisilla vesikulkuneuvoilla. vanhoilla vesiteillä tutustut viron historiaan ja luontoon aivan uudesta näkökulmasta.


Viron luonto- ja perinnelaivamatkojen projekti tarjoaa seikkailumahdollisuuksia kaikille vanhoista vesikulkuneuvoista ja luontomatkailusta kiinnostuneille. Eri aikakausina Viron rannikolla ja sisävesillä käytössä olleilla kulkuneuvoilla veneillään luonnonkauniin Viron joilla, laivanrakennus- ja kalastusperinteestä kuuluisien Peipsin ja Võrtsjärven rannoilla ja Riianlahden ja Itämeren luodoille ja pikkusaarille. Tule tutustumaan siihen Viroon, jota perinteisillä matkailureiteillä ei näe. Osallistumalla talkooleireihin ja laivanrakennuspajoihin perehdyt samalla muinaisten vesikulkuneuvojen perinteeseen. Myös paikallinen kulttuuri esittäytyy matkoilla koko kirjossaan aina Peipsin vanhauskoisten kylistä Itämeren rantaruotsalaisten muinaisiin asuinalueisiin.


Viron perinnelaivamatkailua kehittävässä projektissa on mukana kuusi järjestöä, joista jokainen vastaa yhden perinteisen ansiokkaan vesikulkuneuvon säilyttämisestä ja sen toiminnan kehittämisestä. Yhdessä järjestöt yrittävät tarjota mahdollisimman monipuolisia elämyksiä kaikille luonnonystäville ja perinnelaivoista kiinnostuneille. Järjestöjen tehtävä on myös huolehtia Viron perinnelaivojen säilyttämisestä.

Emajoki historiallisella hansalotjalla

Peipsin lotja on historiallinen vesikulkuneuvo 1300-luvulta, jota käytettiin hansaliiton ajoista aina toiseen maailmansotaan asti rahtiliikenteessä reitillä Peipsi-Emajoki-Võrtsjärvi. Emajoen lotjaseuran laivapuuseppien tekemä 12-metrinen jämäkkä klinkkerilaudoitettu purjelaiva valmistui vuonna 2005. Se aloittaa matkailijoiden palvelemisen historiallisilla kauppareiteillä tulevana veneilykautena.

Lotjan kyytiin mahtuu 30 risteilyvierasta, kurssi Tartosta otetaan Emajokea pitkin joko itään tai länteen. Reitin määränpääksi voi valita mm. Peipsin vanhauskoisten kylät, järven lounaispäässä sijaitsevan Setomaan, Emajoen Suursuon tai Alam-Pedjan Luonnonsuojelualueen, joka on monille tuttu Viron luonnonsäätiö ELF:n järjestämistä talkooleireistä.

Hansakaupunki Tartossa voi tutustua oppaan johdolla vanhoihin kirkkoihin, kaupunginmuurin raunioihin ja museoihin. Kaupungin reunalla sijaitsee Emajoen Lotjaverstas, jossa laivapuusepät esittelevät ja opettavat utelialle mm. köydenpyöritystä, laudan taivuttamista ja taontaa. Paikan päällä voi myös seurata seuraavan Peipsin lotjan valmistumista.

Võrtsjärvi kalella purjehtien

Kale on perinteinen Võrtsjärven purjetroolari. Viehättävät huvi- ja kalastusveneet kalet olivat maineensa huipulla vuosien 1930-1970 välisenä aikana. Nykyisin kaleja edustaa Virossa vain yksi vene, 12 metriä pitkä 25 risteilyvierasta kannelle ottava “Paula”, jonka köli on laskettu vuonna 2005. Purjehtivan risteilyaluksen on tehnyt paikallinen laivapuuseppä Väinö Leiaru.

Aamuvirkut voivat lähteä kalalle paikallisten kalastajien mukaan ja kuunnella tarinoita troolauksesta, joka on nykyisin kielletty järvellä. Ruoaksi matkalla nautitaan tietenkin nuotiolla paistettua kalaa. Kapteeni vie halukkaat myös Limnologian asemalle ja Järvimuseoon, huvimatkalle Tondisaarelle tai retkelle kalastajakyliin, joissa esitellään perinteistä veneenrakennusta.


Soomaan joet haapiosta käsin

Maailman vanhimpiin vesikulkuneuvoihin lukeutuva haapio on yhdestä puusta veistetty vene, ilmeisesti myös kaikkien nykyisten puuveneiden esi-isä. Haapioita (haavasta hakattuja veneitä) käytettiin Pärnujoella ja muilla Viron joilla jo kiviaikana. Muinaisen metsäkansan vesikulkuneuvon rakentamisen ja käytön perinne on säilynyt meidän päiviimme asti Soomaalla, jossa kevättulvat ovat “viides vuodenaika”. Kaikki vieraat ovat tervetulleita lyhyille tai pitkille haapioretkille Soomaan kansallispuiston joille. Haapion tekemisestä kiinnostuneille järjestetään vuosittain kokeneiden haapiomestareiden vetämiä haapiontekoleirejä. Päivän päätteeksi luonnonystävä voi rentoutua aidossa savusaunassa ja levätä parvekkeella.


Rantaruotsalaisten jaalalla riianlahden saarille

Jaala on perinteinen rantaruotsalaisten (Viron länsirannikolla ja saarilla aina 1200-luvulta vuoteen 1944 asunutun vähemmistö) purjealus. Ruhnun (Runö) saaren asukkaiden tiedetään käyttäneen sulavalinjaisia jaaloja hylkeenpyyntiin ja kauppamatkoihin vuosien 1860-1920 välisenä aikana. Tällä hetkellä Viron ainoa kaksimastoinen jaala seisoo ankkurissa kummittelevasta piispanlinnastaan kuuluisan Haapsalun satamassa. Jaalan miehistö odottaa risteilyvieraita matkalle Riianlahdelle ja sen saarille, tutustumaan rantaruotsalaisten vanhoihin asuinalueisiin ja nauttimaan Itämeren lumoavasta ja ainutlaatuisesta luonnosta. Rantaruotsalaisten museossa Haapsalussa kerrotaan rantaruotsalaisten tarina ja annetaan katsaus jaalan historiasta.


Moottoripurjevene “Ernst Jaakson”

Kolmimastoinen 35 metriä pitkä ja 8 metriä leveä rahtilaiva “Ernst Jaakson” on Baltian suurimpia kaltaistensa joukossa. Moottoripurjevene rakennettiin toisen maailmansodan kynnyksellä vuosina 1937-1939 ja se seilasi suurimman osan nuoruudestaan ulkomailla. Nyt, yli puoli vuosisataa myöhemmin, se on tuotu kunnostettavaksi Sõrun satamaan Hiidenmaalle, jossa on Viron ainoa puulaivojen restaurointikeskus. Vieraat ovat sydämellisesti tervetulleita Sõruun. Laivapuusepät vastaavat mielellään kaikkiin kysymyksiin ja näyttävät vierailijoille, miten vanhoja aluksia kunnostetaan. Perinnelaivojen ystäviä odottaa myös Sõrun merimuseo ja luonnonkaunis Hiidenmaa.


Merirosvoretkelle kaljaasilla

Kaksimastoinen kaljaasi “Iris” on Viron vanhin ja suurin meidän päiviimme saakka säilynyt purjelaiva. Vuonna 1945 valmistuneen puurunkoisen rahtilaivan pituus on 20 metriä ja uppoama 122 tonnia. Laiva rakennettiin puun kuljettamiseen Itämerellä. Nykyisin majesteettinen purjelaiva seilaa Itämerellä Suomesta Tanskaan. Laivan voi tilata yhdeksi tai useammaksi päiväksi maksimissaan 36 hengen seurueelle. Reitin varrelle jäävät Viron saaret sekä Ahvenanmaa ja Gotlanti.